Tieteiden ja tiedon välinen dialogi nähdään koulutus- ja tiedepolitiikassa yhtenä keskeisenä viheliäisten ongelmien ratkaisijana. Esimerkkejä löytyy muun muassa tutkimusrahoitusinstrumenteista, korkeakoulujen strategioista ja tieteelle asetetuista lisääntyvistä vaatimuksista vastata yhteiskuntaa ravisteleviin ilmiöihin, kuten COVID-19 pandemiaan, josta muodostui ainutlaatuinen tieteidenvälinen selvityskohde (Muhonen & Kalalahti, 2022;, Korhonen & Mäkinen, 2022). Ilmiölähtöinen tarkastelu voikin parhaimmillaan vilkastuttaa monitieteistä yhteistyötä. Kuten Korhonen ja Mäkinen (2022) toteavat, monitieteisyys antaa mahdollisuuden vapautua yksittäisten tieteenalojen traditionaalisista lähtökohdista ja tarjota ikkunan nähdä ilmiöt uudella tavalla.
Samalla keskustelukulttuuri niin Suomessa kuin useissa muissakin maissa on kärjistynyt ja eri ryhmien välinen polarisaatio on lisääntynyt (Leiviskä, 2022). Filosofi Bart Brandsman (2016) mukaan tämänkaltainen tilanne syntyy, kun eri ryhmät ja ihmiset juuttuvat omaan kantaansa, joiden myötä muodostuu kaksijakoinen maailmankuva. Ryhmien välisiä eroja vahvistetaan edelleen polarisoivien narratiivien kautta, joissa monimutkaisiin kysymyksiin tarjotaan yksinkertaista vastauksia (Brandsma, 2016). Helppouden houkutus siis hurmaa, mutta samalla siinä piilee syvenevien jakolinjojen vaara.
Tämän vuoden Tiedeliiton järjestämillä Edistyksen Päivillä 9.–10.10. pohditaan monitieteisesti voiko dialogin lujittaa yhteistä ymmärrystä ja onko tulevassa toivoa. Ajatus dialogisuuden merkityksestä ei ole uusi. Vastaavia näkökulmia on esittänyt myös jo aiemmin mainittu Brandsma (2016), joka on korostanut kuuntelemisen ja keskinäiseen ymmärrykseen pyrkivien tilanteiden rakentamista. Tämä on erityisen keskeistä polarisaatiossa, jossa vastapuolet eivät ole helposti määriteltävissä tai edes tunnistettavissa. Edistyksen Päivillä lähestymme dialogisuutta kimuranttien yhteiskunnallisten kysymysten, kuten ekologisen kestävyyden (ja kestämättömyyden) ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kautta. Alustava ohjelma löytyy täältä. Tapahtuma on maksuton osallistujille ja se toteutetaan monipaikkaisena tapahtumana Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä, mahdollisesti myös Tampereella ja Joensuussa. Paikkakunnat mahdollistavat ohjelmaan osallistumisen yhteisöllisesti eri puolella Suomea.
Edistyksen Päivien alustusten ja keskustelun perusteella toteutetaan Tiedepolitiikka-lehden teemanumero, johon kutsumme kaikki päiville osallistujat kirjoittamaan (https://journal.fi/tiedepolitiikka). Kirjoitukset voivat olla katsaustyyppisiä puheenvuoroja tai vertaisarvioituja artikkeleita. Tiedepolitiikka on Edistyksellisen tiedeliiton julkaisu, joka on Julkaisufoorumin luokitusjärjestelmässä tasolla 1 (Jufo 1).
Lähteet
Brandsma, B. (2017). Polarisation: Understanding the Dynamics of Us Versus Them. Schoonrewoerd: BB in Media.
Korhonen, A., & Mäkinen, K. (2022). Monitieteisyys kriiseissä: Pääkirjoitus.
Leiviskä, A. (2022). Demokratiakasvatus ehkäisee polarisaatiota. Kansalaisyhteiskunta. Verkkolehti. 2/2022.
https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/demokratiakasvatus-ehkaisee-polarisaatiota/
Muhonen, R., & Kalalahti, M. (2022). Tutkijakollegiumit, tieteidenvälisyys ja huippututkimuksen ideaali. Tiedepolitiikka, 47(3), 7-22. https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/122222
Kirjoittajat:
Henna Juusola, Mervi Friman ja Tuuli Lahti